Koru ja koristautuminen
Korun merkityksistä koristautuminen on ensimmäinen mieleen tuleva. Silti merkityksiä on muitakin ja historian saatossa ne ovat vaihdelleet huomattavastikin. Näitä on pohdittu kautta aikain erilaisista näkökulmista. Suomessa Petra Ahde-Deal väitteli vuonna 2013 Aalto yliopiston taiteiden ja muotoilun laitoksella aiheesta Women and Jewelry – A Social Approach to Wearing and Possessing Jewelry. Ahde-Deal tutki mitä sosiaalisia syitä naisten korujen käyttämiselle ja omistamiselle on. Hän tutki koruja käyttäviä naisia Suomessa ja Amerikan keskilännessä ja tuli johtopäätökseen, että koruilla on naisten elämässä tärkeä rooli. Ne mm. yhdistävät menneitä ja tulevia sukupolvia, toimivat ihmissuhteiden, perhesiteiden ja elämän virstanpylväisiin liittyvien muistojen välittäjinä. Koruilla on myös usein tärkeä rooli erilaisissa rituaaleissa osana siirtymäriittejä. Siirtymäriitti tänä päivänä voi olla vaikka ripille pääsy ja sen kunniaksi saatu ristiriipus tai avioliiton solmimisen yhteydessä vaihdettavat vihkisormukset.
Mokume – sormukset Design Jussi Louesalmi, Kulta, palladium ja hopea
Voimakas tunneside ja tarinat
Petra Ahde-Dealin tutkimus osoitti, että korujen omistaminen ja niiden kanssa koetut henkilökohtaiset kokemukset muodostavat tunnesiteitä, jotka tekevät koruista merkityksellisiä ja siksi tärkeitä. Muut ihmiset ovat usein tärkein syy korujen omistamiselle ja käytölle. Juuri tämä aspekti, tunneside ei vain itse koruun, vaan myös korun antajaan on merkityksellinen ja tuttu varmasti meille jokaiselle. Työssäni läpikäydessä ihmisten arvoesineitä, juuri korujen kohdalla tulevat esiin ne kaikkein tunteellisimmat ja muistorikkaimmat hetket. Niiden ääreen pysähdytään tarinoimaan ja muistelemaan, kuinka koru on nykyiselle omistajalle kulkeutunut. Korun kohdalla useinkaan arvoa ei voi määrittää pelkästään materiaalisin perustein, vaan niissä on jokin muu, rahassa mittaamaton arvo.
Koru symbolina ja statussymbolina
Eri aikakausilla on ollut omat muotikorunsa ja niillä on mahdollisuus myös näyttää varallisuutensa. Joissain kulttuurissa on täysin luonnollista, että aviomies hankkii vaimolleen suuret määrät koruja, jolloin tulee lunastaneeksi sosiaalisen hyväksynnän ja osoittaneeksi että varallisuutta on. Länsimaissa korut ovat olleet paitsi oivallisia lahjoja myös tapa korostaa varallisuutta, yhteiskunnallista statusta ja valtaa. Koru ei ole ollut ainoastaan naisten käytössä, vaan esimerkiksi renessanssiajalla mm. Englannin ja Ranskan kuningashuoneet sekä Italian mahtisuvut hankkivat valtavia korumääriä, joita etenkin hallitsijamiehet käyttivät vallan symboleina.
Intialainen amulettikoru, 1800-luku. Kuva Etsy.com.
Kautta historian korut ovat sisältäneet symbolisia, uskonnollisia ja maagisia elementtejä. Korun on uskottu tuovan suojan pahoja henkiä vastaan, ja antavan tarpeen tullen ylimaallisia voimia vaaran uhatessa. Esimerkiksi muinaisissa intialaisissa riipuksissa tiikerin kynnen uskottiin siirtävän tiikerin voimat riipuksen kantajaan. Näitä ns. amulettikoruja oli monenlaisia, tyypillisesti ketju, joka sisälsi erilaisia koteloita maagisia voimia tuovien aineiden säilytykseen. Sormus pyöreine muotoineen on taas tulkittu olevan loputtomuuden ja siten ikuisen rakkauden symboli. Koruja on käytetty myös surun symbolina. Surukoruja on teetetty vainajan sukulaisille ja läheisille. Hallitsijoiden testamentit sisälsivät usein määräyksiä teettää koru sukulaisille tai uskollisille ystäville. Tällöin koru siis teetettiin jälkikäteen vainajan toivomuksesta kiitollisuuden osoituksena.
Surusormus, 1810, British Museum.
Loppujen lopuksi Ahde-Dealin kiteytys – korut yhdistävät menneitä ja tulevia sukupolvia ja näin ollen toimivat muistojen välittäjinä – on luonnollinen tosiasia. Korut kantavat merkityksiä, kannamme niitä tai emme. Kun ne joskus otetaan ulos rasioista merkitykset ja tarinat heräävät jälleen eloon.
Lähteet:
Petra Ahde-Deal, Women and Jewelry – A Social Approach to Wearing and Possessing Jewelry, 2013.
Raimo Fagerström, Suomalaisia antiikkikoruja, 1989.
Oppi Untracht, Traditional Jewelry of India, 1997.